keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Ehkä vielä toivunkin..

"...Sillä päivä se on kaunis". Tänään on kaunis päivä kanssa, mutta ei toisaalta. Sellanen epämääränen ärsytys ja ahdistus iski. Kello 11 asti oli hienoo, mahtavaa ja elämä hymyili. Jee. Mutta sitten, jotai tapahtu. Ehkä vika on noissa busseissa. Nyt ärsyttää kaikki. HV MAAILMA!

Joo, tää oli sitten tässä tältä erää.


tiistai 12. huhtikuuta 2011

I maybe bad, but I'm perfectly good at it

Tässä vapaapäivää vietellessä hain kesätöitä. Uu, tosi jännää puuhaa. Mustahan on siis hakujen perusteella tulossa emäntä, metsänhoitaja (tai joku sellanen) tai vaikkapa museonhoitaja! Kyllä! Aivan mahtavaa.

Kuuntelin tossa ylex:ää ja ne puhui siitä otto-keräyksestä. Siis siitä, kun nostit otto-automaatista rahaa ja sulta kysyttiin, että haluatko lahjoittaa. MINUN mielestä siinä olis voinu vähintään olla ikäraja. Meinasin mun mahtavasta 96 euron opintotuesta lahjottaa liiankin monta kertaa. Siis se eurohan ei oo joo paljon mitään, mutta joskushan se elämä voi olla siitä kiinni. Veikkaan kylläkin, että kauheen moni ei sitä tiedä. Ihan hyvä, että se lopetettiin. Lahjoituksia voi kerätä ihan perus lippailla. Ja jos jollakin ei JUST SILLON ole niitä kolikoita, niin voihan sen eteen tehdä niinkin paljon ja käydä vaihtaan jossain, jos haluaa lahjoittaa. Ehkä tää oli sit tässä juu..

Torstai se vaan lähenee hirmu vauhtia.. Mua ehkä vähän jänskättääkin, mitä sieltä tulee.. Onko päässä vikaa vai mistä tää johtuu..? Eihän kukaan haluais olla masentunu tai saada tietää, että joutuu koko loppu ikänsä vetään tyroksiinia. Mutta toisaalta se, että kuulis olevansa masentunu vois sinänsä jo helpottaa. Tarkotan siis siten, että tietää ainakin sen mikä on. Sitten taas.. Se syy. Nii.. Oon ehkä kiintyny tähän juttuun jo niin paljon, että en haluais luopua siitä. Parempihan se kai olis luopua, mutta! En mä tiedä. Se nähdään sitten...

Ja vielä yks:
MÄ EN KESTÄ NOITA VAALIHÖMPÖTYKSIÄ!
Tuntuu siis ainakin siltä, että noita juttuja tulee joka suunnasta. Menee yli. Pientä rajaa. Go ne puolueet, jotka ei mainosta. Siis voi elämä. Ei mulla politiikkaa vastaan mitään ole, mutta noi mainokset on kamalia, noloja ja rasittavia. Tyhmiä.
Mä jatkan tätä mun ihanan tylsää vapaapäivää jossian muualla. Heihei!

lauantai 9. huhtikuuta 2011

Kumman kaa?

Olin eilen vähän juhlimassa. Mutta ei oikeen napannu. Kävelin myöskin 1,2km takasin tähän Leinolaan. Toisaalta, oli kyllä ihan mukavaakin. Vähän rentoutti koeviikon jälkeen. Tajusin eilen illalla myös sen, että tässä maailmassa kauneus rulaa. Tärkeetä.

Oon kans tässä miettinyt, että musta ei oo tähän kaikkeen. Esimerkiksi mua ei eilen illalla oikeen kiinnostanu mikään, olin mielummin yksin. Toivottavasti torstain jälkeen kaikki näyttää paremmalta ja elämä alkais taas pitkästä aikaa hymyileen.

Mulla on hirmu ikävä kaikkia. Siis ihan jokaista, ketä en oo tyyliin kahteen päivään nähny. No okei, liiottelen, mutta silti. Ottakeehe entiset ihmiset (nojoojoo, ette te mitää entisiä ole!) yhteyttä. Kaikki kertoo, että mitä kuuluu!



P.S. Pientä rajaa noitten vaalimainosten kanssa, menee hermo.

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Tieto lisää tuskaa.

Taisin kuulla ton lauseen tällä viikolla. Ja se on muuten totta. Tajusin senkin myös jo tällä viikolla.

Sunnuntai-maanantai-yönä en saanu ollenkaan unta. Ajattelin vaan kaikkia asioita. Kaikkia. Valvoin kolmeen ja sain myös yhden ahdistuskohtauksen. Yhtäkkiä tuntu siltä, että seinät kaatu päälle ja kaikki oli suoraan sanottuna paskaa. Sitten kehtas vielä alkaa koeviikko. Eihän se siis kamalinta tässä ole, mutta on se tän kaiken päälle aika ilkeetä.


Maanantaina palasin tavallaan viime vuoteen. Sehän oli ihan mukavaa ja jotenkin kivasti virkistävää. Osallistuin myös johonkn tutkimukseen, vapaaehtosena. Siitä sain leffalipun ja reiän otsaan.. Mahtavaa.

Mun suoriutumiseni on lähteny alamäkeen tuolla lukiossa. Masennuksellahan ei ole mitään osaa siihen, juu.. Ens viikolla saan otettua taas yhden askeleen eteenpäin. Saan TIETOA lisää, toivottavasti tuska pienenee.


On asioita, mitä en ymmärrä, on asioita, joita en halua tietää. Sain tietää, se satutti. Se, mitä ymmärsin oli jotain kaunista, mutta ei omalle kohdalleni. Siitä siis yli ja menoks. Life's waiting for me. You've seen nothing yet! I'm coming and I'm gonna kick this world's ass! So long, see you honey!

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Ihana Tainaaa.


Mullehan ystävyys on tosi tärkeetä. Ja se on kasvattanu mun luottoa ihmisiin. Mitä sitten tapahtuikaan viime vuoden aikana, laski aika rajusti kaikkia tasoja ja arvoja mun päässä. On aika ilkeätä huomata olevansa esim. 20e arvoinen tai vaikkapa "huora". Pientä katkeruutta saattaisi kuulla mun äänessä, jos sanoisin kaiken out loud. Mua ei häiritse mikään näissä jutuissa, paitsi se, että ei olla rehellisiä. Jos halutaan sanoa jotain, niin musta se pitäis sanoa päin näköä. Ei välttämättä kirjaimellisesti, mutta jollakin tavalla. Eikä lähettää juttua kiertään. Se tästä aiheesta sitten, tulee muuten liian vihaista tekstiä.

Sain tänään soiton Tiinalta (joo, ei mitään hajua, kuka hän on) ja kuulemma se tulee perjantaina mut hakemaan Sappeeseen iskälle käymään. Hienoa. Oikein mahtavaa. Sitähän tässä vielä kaivataan. Kuunnella nyt sitten Hopeista Kuuta ja Ii:tä. Känniääliöt ovat aivan ihania.

Kaiken kukkuraks, mua ahdistaa ihan hulluna. Aivan mahdotonta. Tiedän kyllä syyn ja itsehän senkin aiheutin. Ja ahdistuksen lisäks, mua jutututtais niin hirveesti, että!
Yks juttukin jaksaa painaa. Ahdistavaa. Se ei ole ollenkaan hyvä juttu se juttu. Mulla on huono omatunto siitä. Se antaa kuvan musta, että olisin heikko, mitä aika varmaan olenkin. Sit tällänen biisi soi päässä:
http://www.youtube.com/watch?v=fK_JZJGmnPk

Tähän on siis hyvä lopettaa tältä päivältä. Kiitos.

Mä olen ihastunut. Kyllä. Nyt kävi näin.

http://www.youtube.com/watch?v=ZC2tbkKfzFM&feature=player_embedded


http://www.youtube.com/watch?v=FYsZU52upPs


Ei, en pysty nyt sanoon muuta. Kiitos tästä.